Tässä osiossa kuvataan, millaisia energiatehokkuusselvitysmalleja on olemassa, ja mitä niistä kannattaa missäkin tilanteessa hyödyntää.

1. Energiakatselmus

Energiakatselmuksella tarkoitetaan kattavaa ja perusteellista energiatehokkuusselvitystä, jossa analysoidaan rakennuksen energiankulutus ja ehdotetaan taloudellisesti kannattavia energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian toimenpiteitä. Energiakatselmuksen toteutustapa ja sisältö riippuu kuitenkin palveluntarjoajayrityksestä, joten kannattaa varmistua, että katselmus kattaa kaikki toivotut osa-alueet.

Rakennuksen omistaja saa energiakatselmuksesta tyypillisesti seuraavat tiedot:

• energian- ja vedenkäytön nykytilanne
• LVIS-järjestelmien toiminta
• säästötoimenpide-ehdotukset takaisinmaksuaikoineen

Vuokrataloyhtiöt:
Rakennuksen omistajan kannattaa hyödyntää energiakatselmusta, jos on selkeä tahtotila pienentää energiakustannuksia, mutta nykytilanne ei ole hyvin tiedossa.

Lisätietoa Motivan energiakatselmusmallista asuinkerrostaloille täältä: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/muut_energiakatselmukset/asuinkerrostalojen_energiakatselmus

Energiakatselmuksen voi tilata energiatehokkuuspalveluita tarjoavilta konsulttiyrityksiltä.

Palvelurakennukset:
Rakennuksen omistajan kannattaa lähtökohtaisesi hyödyntää Motiva-mallin mukaista energiakatselmusta, koska siihen on saatavissa Business Finlandin energiatukea. Motiva-mallisiin energiakatselmuksiin voi perehtyä tarkemmin täällä: https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/energiakatselmusmallit   

Energiakatselmuksen voi tilata energiatehokkuuspalveluita tarjoavilta konsulttiyrityksiltä. Palveluntarjoajan kanssa kannattaa keskustella, mikä Motiva-mallin mukaisista energiakatselmusmalleista on sopivin.

2. Monitavoiteoptimointi

Energiatehokkuusselvitysten yhteydessä monitavoiteoptimoinnilla tarkoitetaan selvitystä, jossa optimoidaan rakennukselle kustannustehokkain toimenpidekokonaisuus. Se on kattavin energiatehokkuusselvitys, jonka rakennuksen omistaja voi teettää.

Monitavoiteoptimoinnissa määritetään ensimmäiseksi energiatehokkuustoimenpiteet, joita rakennuksessa voitaisiin tehdä. Sen jälkeen laaditaan eri toimenpiteille erilaiset toteutusvaihtoehdot. (Esimerkiksi ulkoseinää voidaan eristää monella eri eristyspaksuudella tai aurinkopaneeleita voidaan laittaa katolle erilaisia määriä.) Tämän jälkeen simuloidaan rakennuksen elinkaarikustannuksia eri toimenpidekokonaisuuksilla ja mitoituksilla sekä haetaan optimaalinen toimenpidekokonaisuus.

Monitavoiteoptimoinnissa tyypillisesti optimoitavia toimenpiteitä:

• ilmanvaihdon remontointitapa
• ulkoseinien lisäeristyspaksuus
• yläpohjan lisäeristyspaksuus
• ikkunoiden remontointitapa
• aurinkokeräinten määrä
• aurinkopaneelien määrä
• lämmitysmuoto

Rakennuksen omistajan kannattaa hyödyntää monitavoiteoptimointia erityisesti, jos mahdollisia energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä on paljon. Tällöin monitavoiteoptimoinnista saadaan selkeää hyötyä.

Energiatehokkuustoimenpiteiden monitavoiteoptimoinnin voi tilata monesta energiatehokkuuspalveluita tarjoavasta konsulttiyrityksestä.

3. Energiatodistus

Energiatodistuksessa esitetään suosituksia, miten rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa, mutta se on erityisesti työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun myyntitilanteessa. Rakennuksen omistajan ei kannata teettää energiatodistusta pelkästään energiatehokkuusmahdollisuuksien selvittämistä varten.

Energiatodistuksessa lasketaan rakennukselle energialuokitus. Se pohjautuu rakennuksen ominaisuuksiin ja vakioituun rakennuksen käyttöön. Tämä mahdollistaa rakennuksen vertailun toisiin rakennuksiin. Rakennuksen omistaja voi vaikuttaa luokitukseen esimerkiksi uusiutuvan energian käytöllä, parantamalla lämmöneristystä tai ottamalla lämpöä talteen ilmanvaihdon poistoilmasta.

Energiatodistuksen voi tilata monista energiatehokkuuspalveluita tarjoavista konsulttiyrityksistä.

4. Yksittäisen energiatehokkuustoimenpiteen selvittäminen

Tyypillinen energiatehokkuusselvitys on myös selvitys, jossa tarkastellaan perusteellisesti yksittäisen toimenpiteen kannattavuutta ja toteutettavuutta. Tällä tavoin voidaan tarkastella erillisinä esimerkiksi poistoilmalämpöpumpun, maalämmön tai aurinkosähkön kannattavuutta. Haasteena tällaisessa selvitysmallissa on se, että tällöin jokin hyvä energiatehokkuusmahdollisuus voi jäädä kartoittamatta. Toisaalta tarkastelematta jää myös eri energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutus toisiinsa.

Yksittäisiä energiatehokkuusselvityksiä ovat myös lämpökamerakuvaus ja ilmatiiveysmittaus. Niiden avulla voidaan selvittää, paljonko rakennuksesta vuotaa lämpöä ja ilmaa rakenteiden läpi.

Rakennuksen omistajan kannattaa lähteä tarkastelemaan yksittäisten toimenpiteiden kannattavuutta, kun ensin on kartoitettu LVIS-järjestelmän oikea toiminta ja potentiaaliset energiatehokkuustoimenpiteet. Jos mahdollisia toimenpiteitä on monia, voi olla kannattavinta hyödyntää energiatehokkuusinvestointien monitavoiteoptimointia.

Yksittäisten energiatehokkuustoimenpiteiden selvityksiä voi tilata monista energiatehokkuuspalveluita tarjoavista konsulttiyrityksistä. Toisaalta mahdollista on myös pyytää maksuttomia tarjouksia suoraan urakoitsijoilta, kun toivottu energiatehokkuustoimenpide on jo ennalta tiedossa. Tällöin kannattavuusarvio saadaan tehtyä urakoitsijoiden tarjousten perusteella.

5. Muut energiatehokkuusselvitykset

Lähes kaikilla palveluntarjoajilla on omanlaisiaan kevyempiä selvitysmalleja rakennusten energiatehokkuusmahdollisuuksien kartoittamiseksi. Niiden käyttö voi usein olla kustannustehokkaampaa kuin laajemman selvityksen teettäminen heti. Kannattaakin käydä palveluntarjoajan kanssa keskustelu, mikä olisi sopivin selvitysmalli eri tapauksissa. Selvityksessä voidaan keskittyä esimerkiksi vain muutamaan potentiaalisimpaan kohteeseen ja jättää osa energiakulutuksesta kokonaan selvittämättä.

6. Energiatehokkuusselvityksen valitseminen

Rakennuskohtaisesti paras selvitysmalli riippuu rakennuksen tämän hetken tilanteesta. Jos rakennuksen osalta ei ole hyvää kuvaa, mihin energiaa tällä hetkellä kuluu, ja miten kulutusta voitaisiin pienentää, kannattaa lähteä liikkeelle energiankulutuksen analysoinnista ja LVIS-järjestelmän toiminnasta. Näiden pohjalta löytyy usein jo paljon kustannustehokkaita toimenpidemahdollisuuksia, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa. Lisäksi samalla saadaan kartoitettua rakennuksen potentiaalisesti parhaat isommat energiatehokkuusmahdollisuudet, vaikka niiden tarkempi kannattavuuden arviointi vaatiikin lisäselvityksiä.

Jos rakennuksella on näköpiirissä peruskorjauksia, kannattaa aina selvittää, miten niiden yhteydessä voisi parantaa samalla energiatehokkuutta. Tällöin toimenpiteiden teko voi olla hyvin kannattavaa. Esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä kannattaa selvittää lisäeristämisen kannattavuus.

Kun rakennuksen LVIS-järjestelmän oikea toiminta varmistettu ja tulevat peruskorjaukset tiedossa, kannattaa lähteä selvittämään yksittäisten energiatehokkuustoimenpiteiden kannattavuutta. Esimerkiksi koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetun rakennuksen osalta potentiaalisia toimenpiteitä usein ovat poistoilmalämpöpumpun käyttöönotto ja aurinkopaneelit. Jos mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä on useita, kannattaa teettää energiainvestointien monitavoiteoptimointi. Tällöin rakennuksen omistaja saa tiedon, mitkä toimenpiteistä kannattaa toteuttaa ja millä tavalla. Monitavoiteoptimointi on kuitenkin varsin raskas selvitysmalli ja sen isohkojen kustannusten takia sitä ei välttämättä kannata toteuttaa kovin pienissä rakennuksissa.

Energiaselvitysten yhteydessä laaditaan usein laskelmat eri ratkaisujen elinkaarikustannuksista. Niiden tuloksiin vaikuttaa suuresti tehdyt oletukset energianhintojen kehityksestä. Kannattaakin kiinnittää huomioita tehtyihin oletuksiin ja vaatia herkkyystarkastelua energianhintojen suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että elinkaarikustannukset lasketaan erilaisilla oletuksilla energianhintojen kehittymisen suhteen.