logo-rane2021_plain_white

rakentamisen ja
asumisen energianeuvonta

ekokumppanit_logo_2019_vaaka_color_txtwhite

Sukupolvelta toiselle

Ratkaisuja kestävän kehityksen
haasteisiin

perusparannus.fi

Kohde-esimerkki

Kuva Taatalakeskuksesta

Kohde-esimerkki: Taatalakeskus

Sointu Senioripalveluihin kuuluva Taatalakeskus sijaitsee rauhallisella asuinalueella Tampereen Koivistonkylän tuntumassa.

Perustiedot:

Rakennettu 1994, laajennusosa 2000
Lämmitysjärjestelmä: kaukolämpö
Ilmanvaihto: koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

2019

2020

Suunnitelman toimenpiteiden jälkeen

Normitettu lämpö (MWh/a)

491

486

74

Sähkö (MWh/a)

196

224

276

Vesi (m3/a)

2270

2700

2700

Taatalaan on tehty vuonna 2011 myös kuntoarvio, jonka perusteella on tehty PTS. Taatalakeskukseen teetettiin nyt Tampereen Tilapalvelut Oy:n kautta energiatehokkuuskartoitus, jonka toteutti Sweco. Alla olevassa taulokossa on esitetty kartoituksessa ehdotettuja toimenpiteitä sekä investointikustannuksia. 

*Energiakustannusten nousua, huolto- ja ylläpitokustannuksia eikä investoinnin korkoa ole huomioitu, hinnat alv 0 %. Investoinnissa on huomioitu kokonaiskustannus sisältäen laiteinvestointien sekä LVISA- ja rakenneteknisten töiden lisäksi myös suunnittelu- ja rakennuttamiskustannukset.

Toimenpide-ehdotus

Investointi (€)

Säästö (€/a)

CO2- päästömuutos (kg CO2/a) 

Ilmanvaihtokoneiden uusiminen ja yhdistäminen. Ilmamääräsäätöpellit ruokalaan. 

65 000

5 300

-16

Laajennusosan 2 kpl sähkölämmitteisen ilmanvaihtokoneen uusiminen vesipatterilla varustetuksi

12 000

400

0

Maaviileä ja lämpökaivot nykyisen kaukolämmön rinnalle. Kaivoja 6 kpl, 75 kW.

170 000

12 700

-50

Aurinkopaneelit katolle itä 145 m2, etelä 55 m2, länsi 55 m2, yhteensä 255 m2 (50 kWp)

40 000

3 000

-6

Ruokalan loisteputkivalaisimien 45 kpl (2 x 24 W) korvaaminen LED-paneeliksi 40 kpl 36 W. Ohjausjärjestelmä, liiketunnistimet sekä päivänvaloautomatiikka.

8 000

500

-1

Yhteensä

295 000

21 900

-73

Seuraavassa taulukossa on listattuna Taatalakeskuksen kuntoarviossa sekä energiatehokkuuskartoituksessa esiin nousseita toimenpiteitä ja niihin yhdistettävissä olevia energiatehokkuustoimia.

Huomiot Toimenpiteet Seuraus
1. Ikkunoiden tiivistyksissä puutteita
→ Ikkunoiden tiivistäminen
→ Lämmitystarpeen väheneminen
2. Katon läpivientejä tiivistämättä
→ Tiivistykset, yläpohjan eristeiden kosteustarkastelu, lisäeristys
→ Lämmitystarpeen väheneminen
3. Linjasäätöventtiilien virtaamat
→ Lämmönjakoverkoston tasapainotus ja säätö
→ Matalampi lämmityskierto
4. LTO-järjestelmän huolto ja kunnostus
→ LTO:n tehostaminen, ilmamäärien säädöt
→ Lämmitystarpeen väheneminen
5. Veden ominaiskulutus kasvanut
→ Veden virtaamien tarkastus, paineenalennus (ei tarvetta)
→ Veden kulutuksen väheneminen
6. Rakennusautomaatiolaitteet
→ Säätöpiirien oikean toiminnan varmistaminen
→ Energiakulutuksen väheneminen
7. Kiertojohtojen virtaamat
→ Lämpimän käyttöveden kierron lämpötilan säätö
→ Lämmitystarpeen väheneminen
8. IV-koneiden kunto
→ LTO:n toiminnan varmistus ja tehostus, tuloilman vesipatterit
→ Lämmitystarpeen väheneminen
9. Valaistuksen uusinta saneerauksissa
→ Läsnäolo- ja vakiovalo-ohjaus, energiatehokkaat valaisimet
→ Energiakulutuksen väheneminen
10. Saunaosaston lattialämmitys
→ Termostaattien toiminta ja säätöarvot
→ Lämmityksen oikea kohdistus
11. IV-koneiston yhdistys
→ LTO:n tehostus, ilmamäärien kontrollointi rakennusautomaation avulla
→ Lämmityksen ja energian väheneminen
12. Lämpökaivot ja maalämpö
→ Energiatehokas jäähdytys, huom.! Sähkön hintakehitys vrt. kaukolämpö
→ Ostoenergian väheneminen
13. Tilojen olosuhdemittaukset
→ Lämmityksen ohjaus, IV:n ohjaus
→ Lämmityksen ja energian väheneminen

Mitä avustusta voi saada?

Taatalakeskuksen rakennusluokka on laitospalvelurakennus, joten perusparannuksiin voi hakea ARA:n erityisryhmien investointiavustusta. Avustuksen enimmäismäärä vaihtelee tukiluokkien mukaan (15, 25,
40 tai 50 % hyväksytyistä investointikustannuksista).

Perusparannushanketta suunniteltaessa kohteen kuntotutkimus kannattaa toteuttaa ensin. Sen myötä korjausvelka ja mahdollisia tulevia kustannuksia voidaan arvioida paremmin. Lisäksi voidaan tarkastella onko perusparannus kannattava esim. siten, että kohteen vuokrataso ei nouse liian korkeaksi.

Huomioita kootusti:

Yleisesti erilaiset energiatehokkuusremontit ovat harvoin kannattavia erillisesti toteutettuna. Tästä syystä eri saneerausten yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää energian tarvetta, etenkin lämmityksen osalta. Näin energiaremonttien kustannuksista suuri osa sisältyy jo muutoinkin suunniteltuun saneeraustoimenpiteeseen ja saavutettu hyöty energiatehokkuudessa tulee ”bonuksena”.

Automaation asetusarvojen sekä termostaattien ym. säätölaitteiden osalta voidaan vaikuttaa energian kulutuksen oikea-aikaisuuteen ja vähentää tarpeetonta energiankäyttöä. Ilmanvaihtokoneiden huollon yhteydessä tulee kiinnittää huomiota lämmön talteenoton toimintaan sekä IV-koneiden vaihdon tai lisäämisen yhteydessä on syytä huomioida tuloilman lämmityksen toteutustapa (sähkö- vai vesikiertoinen) sekä poistoilman lämmön talteenoton toimintatapa sekä tehokkuus. Rakennuksen automaatiojärjestelmän laajuudesta riippuen voidaan tilojen olosuhdemittauksilla parantaa myös ilmanvaihdon energiatehokkuutta sekä tasata lämpötiloja rakennuksessa.